sanama

Maanantai, muutama päivä ennen joulua

Menestyä tai menehtyä. Pimeään luisuminen voi tapahtua arvaamattoman nopeasti. Once again an attempt to theorize or poeticize death? Oh man.

Palaan muistoihin, joissa teen työtä hautaamalla puupalttoita syvälle maahan. Miten teennäiseltä hiljainen performanssimme tuntui. Hautajaisissa vainajan elämä esitettiin onnelliseen loppuun johtavana janana ilman arjen helvetillistä puurtamista tai lineaarisuutta tuhoavia, järjettömiä suunnanvaihtoja. Asioiden sanottiin menneen loistavasti siitä huolimatta, että tammiseen rasiaan vangitun elämä oli päivä päivältä monotonista rapistumista. 

Ja sitä eroosiota, menehtymisen routaista nuhjuisuutta peiteltiin aina samoilla lauluilla, sentimentaalisilla puheilla ja vihreillä ruohopeitoilla, joiden alle mutainen maa-aines lapioitiin. Perhaps death’s honest inevitability was too much to handle for the mourning party?